Ratkaisu100teksti
aikajana_ratkaise

Näkevät ja näkövammaiset käsityöläiset halutaan samalle lähtöviivalle uudella hankkeella

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry aloitti syksyllä uuden projektin, jonka tarkoituksena on säilyttää ja ylläpitää näkövammaisille perinteisiä käsityöläisammatteja. Ura käsillä -hanke on kolmevuotinen ja rahoittajana toimii RAY.

– Olemme taas siinä tilanteessa, että perinteiset käsityöläisammatit ovat näkövammaisille hyvin tärkeä uravaihtoehto. Näkövammaisten apuvälineet muun muassa tietokoneissa ovat katoamassa ja sitä kautta näyttää siltä, että käsityöläisyys on nouseva ala, kuvailee työpajaohjaajana toimiva näkövammainen käsityöläinen Seppo Toivanen.

– Yksi tavoite on myös se, että kurssin jälkeen kynnys esimerkiksi yrittäjyyteen madaltuisi. Me emme tee kenestäkään yrittäjää, meillä ei ole siihen asiantuntijoita, mutta yhteiskumppanimme ovat yrittäjyyden asiantuntijoita. Kursseillamme olleet ihmiset tietävät jatkossa mistä sen avun saa. Näen, että olemme sellaisia linkittäjiä yrittäjyyden kannalta ja sitten meidän kautta voi tavata näkövammaisia yrittäjiä, jolloin saa myös kokemusasiantuntijuutta, Ura käsillä -projektin hankevastaava Piia Rossi kertoo.

Kursseille kysyntää

Rossi sanoo, että kurssikalenteri tehdään aina puoleksi vuodeksi kerrallaan. Puolen vuoden aikana järjestetään noin viidestä kuuteen viikon kestävää peruskurssia ja toistakymmentä lyhytkurssia. Kurssimäärät on haluttu pitää pieninä, vaikka niille on kova kysyntä. Kurssille osallistujat maksavat osallistumisensa, matkansa ja ruokansa itse ja asuvat Näkövammaisten Iiris-keskuksessa Helsingissä.

– Kurssien ilmoittautumismäärät ovat pieniä ihan siitä syystä, että meillä voi olla osallistujia pienestä näkövammasta täysin sokeaan. Yhdellä kurssilla voi olla siis näkeviäkin ja toisella kaikki viisi osallistujaa täysin sokeita. Esimerkiksi jos kurssilaiset ovat kaikki sokeita, niin silloin he kaikki tarvitsevat todennäköisesti oman ohjaajan, Rossi sanoo.

Tavoitteena madaltaa kynnystä yrittäjyyteen

Yrittäjyys on näkevällekin mietinnän paikka. Se vaatii rohkeutta ja uskallusta. Rossi kertoo, että näkövammaiset miettivät yrittäjyyttä pitkään ja ovat varovaisia. Kurssi antaa näkökulmaa ja mahdollisuuden myös tehdä tuotteita Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n ylläpitämään Annansilmät-Aittaan, jossa myydään näkövammaisten käsityöläisten tuotteita.

– Toisaalta se voi olla myös pakon sanelemaa. Ihan kauheasti muitakaan vaihtoehtoja ei ehkä aina ole. Toisaalta moni kurssille tulija voi saada jonkinlaista eläkettä jo, eikä sitä kautta ole selkä seinää vasten, jolloin käsityöläisyyden yhdistäminen esimerkiksi vammaistukeen voi olla motivoiva kombinaatio, Rossi pohtii yrittäjyyden riskejä.

– Päällimmäisenä haasteena meillä on myös se, että meillä olisi tekijöitä kysyntää vastaavasti. Esimerkiksi näkövammaisten tekemälle mattopiiskalle on kysyntää enemmän kuin ehdimme tekemään. Sitä myydään esimerkiksi saksalaisessa nettikaupassa, jolla on tiukat laatuvaatimukset, työpajaohjaaja Seppo Toivanen taas nostaa esille.

Toisaalta käsityöläisyys alana on kenelle tahansa vaikea ala. Rossi näkee, ettei näkövammaisillakaan ole alasta ruusuisia kuvitelmia.

– Jokaisella käsityöläisyrittäjällä, oli sitten näkevä tai näkövammainen, on vaikeaa. Me yritämme kuitenkin kuroa umpeen sitä eroa lähtöviivalle näkövammaisilla ja näkevillä.

Käsityöläisyys merkitsee näkövammaiselle paljon

Piia Rossi kokee, että käsityöläisyyden merkitys näkevälle ja näkövammaiselle on kovin erilainen.

– Olen itse koko ikäni tehnyt töitä käsityöläisyyden ja taiteen kanssa ja ymmärrän sen merkityksen yksilöille, mutta jos sinulla on vamma, niin se merkitys korostuu entisestään. Näkövammaisille tämä korostuu vielä sitäkin kautta, että käsityöläisyys on perinteisesti ja historiallisesti ollut yksi ainoita työllistämisen mahdollisuuksia.

– Ja se, että haluaa näkövammaisena pärjätä yrittäjänä, niin sen osaamisen ja motivaation täytyy olla valtavaa. Osaaminen täytyy vielä näinä päivinä olla hirveän laajaa, käsityöläisenä se tekniikan osaaminen on vain yksi osa, Rossi tähdentää. 

Monien erityisryhmien, kuten näkövammaisten, työllistyminen on nykypäivänä vaikeaa. Monen osaaminen jää helposti piiloon ja käyttämättä. Minkälaisilla ratkaisuilla erityisryhmien osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä työmarkkinoilla voitaisi edistää? Ratkaisu 100 -kilpailu etsii tähän vastauksia. Hae mukaan 13.2.2017 mennessä.