Ratkaisu100teksti
aikajana_ratkaise

Koulutusasiantuntija uskoo Ratkaisu 100 -kilpailusta löytyvään ratkaisuun – "suomalaiset ovat tunnetusti talkookansaa"

Professori, koulutusasiantuntija Pasi Sahlberg näkee, että jokaisella ihmisellä niin Suomessa kuin muuallakin on se oma juttu. Intohimo ja palo asiaan, jossa voi olla todella hyvä. Se pitää vain tunnistaa.

Tästä on kyse myös Ratkaisu 100 -kilpailun haasteessa. Miten tunnistaa osaaminen ja hyödyntää se parhaalla mahdollisella tavalla?

Pasi Salhberg uskoo, että haastekilpailun laaja teema osaamisesta on ratkaistavissa.

– Vaikka lopullista ratkaisua ei välttämättä heti löytyisikään, voi tämä kisa innoittaa ajattelemaan asiaa uudella tavalla, josta kenties useimpien kilpailuideoiden yhdistelmänä löytyy tie tulevaisuuteen. Onhan Suomi tunnetusti talkookansaa, hän näkee.

"Jokaisella on oma taito"

Pasi Sahlberg on tehnyt pitkän uran peruskoulun ja koulutuksen kehittäjä niin Suomessa kuin maailmalla. Salhberg työskenteli myös Harvardin yliopistossa vierailevana professorina ja tällä hetkellä mies on vieraileva professori Arizonan yliopistossa.

Sahlbergin nostaa polttavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi piilossa olevan osaamisen. Hänen mukaansa asia on nousut esille vasta viime aikoina ja koulutusasiantuntijana hän painottaa nuorten osaamista. Kymmenet tuhannet nuoret päättävät vuosittain peruskoulun tietämättä missä ovat hyviä.

– Itse lähden siitä, ja tiedän monen muunkin lähtevän tästä ajatuksesta, että meillä jokaisella on oma taito tai oma juttu, mitä oikeasti haluaa tehdä. Nyt meidän koulu ei vielä pysty auttamaan näitä nuoria tunnistamaan sen oman intohimon ja osaamisen ydintä. Ja kun se on löytynyt, niin vielä tarjoamaan sen edelleen kehittämistä.

Pasi Sahlberg näkee, että Suomen kaltaisen pienen kansakunnan ei kannattaisi tuhlata inhimillisiä voimavarojaan. Täten osaamisen tunnistaminen olisi ensiarvoisen tärkeää.

Yksi paikka, joka voi osaamisen tunnistaa, on koulu.

– Koulu on se ainoa paikka, joka sen pystyy kaikkien osalta tekemään. Se voisi auttaa jokaista löytämään sen oman intohimonsa. Tässä me emme ole vielä kovin hyviä ja tämä on asia, johon voi löytyä ratkaisu tämänkin kilpailun kautta, professori pohtii.

Oppimisen käsitys muuttuu hitaasti

Sahlberg toimii myös neuvonantajana muun muassa Ruotsin, Skotlannin ja Maltan hallituksissa koulutuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Viime viikolla professori matkusti Islantiin Reykjavikin pormestarin kutsumana. Lisäksi Sahlberg on käynyt puhumassa useassa parlamentissa Uudesta-Seelannista Yhdysvaltoihin kertomassa suomalaisesta koulutuksesta.

Osaamisen tunnustaminen on ollut EU:n ohjelmissa esillä jo parikymmentä vuotta. Myös täällä Suomessa siihen on kiinnitetty huomiota, ja Sahlbergin mukaan Suomi on esimerkiksi ollut aktiivisesti mukana kehittämässä työtä osaamisen tunnistamiseksi.

– Esimerkiksi oppisopimuskoulutus on tyypillisesti sellaista, jossa omalla osaamisella osoitetaan taidot ja pätevyys. Peruskouluissakin on ollut kokeiluja, joissa oppilaiden harrastustoiminnassa opitut taidot on huomioitu osana kouluoppimista. Ilman muuta osaamisen tunnustaminen on asia, joka tulee menemään eteenpäin tulevien vuosien aikana ja siinä on tärkeää sitten se, että muodolliset organisaatiot, kuten EU-komissio, kansalliset ministerit ja virkamiehet ovat aktiivisesti mukana tässä, Sahlberg muistuttaa.

Hän näkee, että esimerkiksi muodollinen tutkintopaperi tulee muuttumaan jollain tavalla tulevaisuudessa. Tai ainakin sen arvo sellaisenaan.

– Tilalle tulee sitten jonkinlainen osaamisen tunnustaminen. Näen, että seuraavan 20 vuoden aikana liikutaan entistä enemmän tähän suuntaan. Heti kun muodollisessa koulutuksessa järkevästi tiedetään ja tiedostetaan, millä aloilla tätä osaamisen tunnustamista voi tehdä, niin se tulee käyttöön. Vielä tämä on ehkä hieman asennekysymys koulutuksessa, mutta Suomessa kuitenkin vähemmän kuin muualla.

Suomi voi olla osaamisen edelläkävijä

Suomi voikin olla osaamisen tunnustamisessa ja tunnistamisessa edelläkävijä.

– Suomi on asenteellisesti pidemmällä tässä asiassa kuin muut maat. Monessa maassa ajatellaan edelleen, että se tieto ja taito voidaan oppia vain muodollisen oppimisen, eli koulutuksen kautta. Luulen, että Suomessa on kehittyneempi järjestelmä, joka on myös valmiimpi tämän tyyppisille ajatuksille.

Esimerkiksi Sahlberg nostaa suomalaisen kolmannen sektorin, vapaaehtoiset, yhdistykset ja järjestöt, jotka ovat tehneet pitkään töitä osaamisen tunnustamisen parissa.

– He ovat tukeneet tätä osaamisen tunnustamista ja olen ylpeä tästä suomalaisen koulutuksen osalta. Meidän hyvin aktiivinen ja poikkeuksellisen laaja kolmas sektori, joka on ollut paljon koulutuksen kanssa tekemisissä.

Pasi Sahlberg korostaa, että ratkaisu on mahdollista löytää. Ennen kaikkea hän toivoo Ratkaisu 100 -kilpailun haasteen pohtivan innostumista.

– Meillä liian moni lähtee peruskoulusta asenteella, ettei ole missään hyvä eikä mikään kiinnosta. Tämä on asia, johon toivoisin Ratkaisu 100 -kilpailussa jonkun ottavan kiinni.

– Miten me saamme heti elämän alussa nuoret innostumaan ja tietämään itsekin sen, että ovat jossain todella hyviä.  Tällä hetkellä kaikille opetetaan vähän niin kuin samoja asioita ja se ei oikein enää toimi, Sahlberg sanoo.

Pasi Sahlberg toimii mentorina Ratkaisu 100:n kilpailijatiimeille.

Monen osaaminen jää helposti piiloon ja käyttämättä. Minkälaisilla ratkaisuilla osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä voitaisi edistää? Ratkaisu 100 -kilpailu etsii tähän vastauksia. Hae mukaan 13.2.2017 mennessä.