Ratkaisu100teksti
aikajana_ratkaise

Kaupunki, jonka innovatiivisuus ihastuttaa – Ratkaisu 100 -kilpailijoiden kevät huipentuu Amsterdamin ekskursioon

Mikä yhdistää Teslaa, Uberia, Ratkaisu 100 -kilpailijoita ja Jari-nimisiä poikia? Kukaan heistä ei ole päätynyt Amsterdamiin sattumalta.

Läntisessä Euroopassa sijaitsee maa, joka muistuttaa yllättävän paljon Pohjoismaita. Jos Suomen iänikuisen vertaamisen Ruotsiin haluaisi lopettaa, voisi tilalle vaihtaa tämän maan.

Nimittäin Alankomaat.

Suomen, Ruotsin ja Tanskan ohella Hollanti lukeutuu EU:n innovaatiojohtajiin. Akateeminen tutkimus on huipputasoa. Teknologiaa hyödynnetään ahkerasti. Mobiililaajakaista toimii vikkelästi. Kouluista löytyy netti, lapset koodaavat ja julkisiin kirjastoihin panostetaan.                                

Yhdistäviä tekijöitä ovat myös korkea luottamus mediaan, turvallisuus, kansalaisten englanninkielen taito ja se, että molemmissa asuu 1995 syntyneitä Jareja. Kummassakaan maassa ei varsinaisesti juhlita säätiedotuksen aikaan. Veroja maksetaan kiltisti.

Pääkaupungit, Helsinki ja Amsterdam, ovat molemmat rakastettuja ja suitsutettuja. Niiden kohdalla tullaan silti sen keskeisen eron äärelle: Amsterdam tunnustetaan kansainvälisellä tasolla raskaansarjan tekijänä. Se painii samassa seurassa kuin vaikkapa Lontoo, Singapore Toronto ja New York.

Lukuisat samankaltaisuudet, niin yhteiskunnan arvomaailmassa kuin sen kehityksessä, tekevät jo itsessään Alankomaista ja Amsterdamista oivallisen kohteen Ratkaisu 100 -kilpailijoiden ekskursiolle.

Mutta ennen kaikkea: Mikä tekee Amsterdamista sen paikan, johon katseet usein kääntyvät sosiaalisista innovaatioista puhuttaessa?

3+1 näkökulmaa – Mikä tekee Amsterdamista yhden maailman rikkaimmista innovaatioympäristöistä?

1. Houkutteleva liiketoimintaympäristö

Kun vastavalmistunut opiskelija vilkaisee LinkedInin avoimia työpaikkoja Amsterdamissa tai sen lähellä, löytyy listalta tuttuja nimiä. Netflix, Uber, Tesla, Facebook, Tommy Hilfiger, Foot Locker. Paikallisiakin vaihtoehtoja toki löytyy, kuten Heineken, Philips tai Booking.com. Isojen pelureiden mukanaolo heijastuu ekosysteemin kautta myös pienempien elinvoimaan. 

Pääkonttorit viihtyvät Amsterdamissa monesta syystä. Esimerkiksi yritysverotus tarjoaa hyvät kannusteet, keskeinen sijainti ja Schipolin lentokenttä taas hyvät yhteydet. Mikä tärkeintä, viihtyisässä kaupungissa riittää osaajia ja uusia on helppo houkutella. Kaupunki tarjoaa kiinnostavia vierailukohteita ja huippuasiantuntijoita ekskursion jokaiselle päivälle.

2. Monikulttuurisuus on Amsterdamin DNA:ssa

Amsterdamissa jopa puolet kaupungin asukkaista on alkuperältään muita kuin hollantilaisia. Yhteensä 178 eri maan kansalaista elää ja työskentelee yhdessä. ”We celebrate diversity”, kuten apulaiskaupunginjohtaja Kajsa Ollengren asian pukee. Monikulttuurisuuden huomaa kaduilla, yliopistoissa ja työpaikoilla.

Amsterdamin avoin, vapaa ja osallistava ilmapiiri on luonut kaupungin, johon on helppo tulla elämään – asumaan, työskentelemään, yrittämään ja perustamaan perheen.  Vapaa ja osallistava ilmapiiri on mahdollistanut sellaisten toimintamallien ja organisaatioiden kehittymisen, joista kilpailijamme voivat oppia paljon.

3. Tiheästi asuttu Amsterdam jakamistalouden edelläkävijänä

Pieni tila ja iso määrä ihmisiä vaatii luovia ratkaisuja. Amsterdam oli ensimmäisiä paikkoja maailmassa, joissa AirBnB oltiin toivottamassa lämpimästi tervetulleeksi. Kaupunki keskittyi kieltämisen sijasta vuokraajien opastamiseen ja toimivan sääntelyn kehittämiseen.

Jakamistalous nähdään Amsterdamissa kuitenkin AirBnB:tä suurempana tulevaisuuden ajurina. Amsterdam porskuttaa nyt ensimmäisenä eurooppalaisena kaupunkina eteenpäin ’Sharing City’ –tittelillä. Jakamistalous on ilmiö, joka nähdään asukkaista kumpuavana – ja kaupungin missiona koetaan kieltämisen sijasta toimintaan kannustaminen ja uusien ratkaisujen kehittäminen. Oli kyse sitten kiinteistöjen tehokkaasta käytöstä, jätehuollosta tai liikenteestä. Ekskursiolla päässemme kurkkaamaan myös, miten uudet ansaintalogiikat ja kestävät liiketoimintamallit ovat syntyneet ja millaisia olosuhteita niiden tekemiseen tarvitaan.

3+1. ”Amsterdam welcomes disruption” 

Otsikko on ihan oikea lainaus Amsterdamin kaupungin Action Planista. Amsterdamissa on ymmärretty, että parempi tulevaisuus syntyy vain toivottamalla muutos tervetulleeksi. Uusien ratkaisujen ja innovaatioiden kehittymiselle on luotavaa tilaa ja puitteita.

Fiksuja ihmisiä ja monikulttuurista ympäristöä täydentämässä on vielä yksi tärkeä seikka: yhteistyö, collaboration. Sen nimeen vannovat niin julkinen ja yksityinen sektori, yliopistot kuin matkailun edistäjätkin.

Vaikka maailma muuttuu, niin Amsterdamin kannustava ilmapiiri tarjoaa mahdollisuuden luoda haasteiden hetkellä niitä tärkeimpiä kipinöitä. Eli tietenkin: ratkaisuja.

Ratkaisu 100 -kilpailijat matkaavat toukokuussa ekskursiolle Amsterdamiin. Kolmen yön mittaisella reissulla haetaan uusia näkökulmia ja ulkoista inspiraatiota osaamisen tunnistamisen ja hyödyntämisen teemaan. Ekskursion aikana tiimit työskentelevät intensiivisesti kehittääkseen ratkaisuistaan entistä parempia. Lukuisat puheenvuorot, mentoroinnit ja työpajat tulevat syventämään kilpailijoiden ymmärrystä innovaatioprosesseista, sosiaalisten innovaatioiden kentästä maailmalla sekä siitä, miten ratkaisujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus maksimoidaan. Ratkaisukeskeinen yhteiskunta, joka korostaa yhteistyön merkitystä eri sektoreiden välillä, tarjoaa tähän tarkoitukseen oivallisen ympäristön sekä huippuasiantuntijoita eri sektoreilta.

Teksti: Riku Mattila

Riku on University of Amsterdamin poliittisen viestinnän maisteriopiskelija ja Sitran Ratkaisu 100 -ekskursion paikallisasiantuntija.