Ratkaisu100teksti
aikajana_ratkaise

4 haastetta, miljoona euroa ja loputon määrä ratkaisijoita

Sitran Ratkaisu100-haastekilpailu pyörähti käyntiin 8.9. Uteliaat silmäparit kerääntyivät Akateemiseen näkemään ja kuulemaan, mitkä neljä eri haastetta kilpailevat miljoonan euron potista.

Katso tallenne Suomi Areena goes Akateeminen: 4 haastetta Suomelle -tilaisuudesta tästä:

 

Jokaisesta energian tuottaja, Kaikkien osaaminen käyttöön, Välitöntä hoivaa vai Työtä varmasti, vaikka paloina? Sitran Ratkaisu100-kilpailussa on mukana neljä erilaista haastetta, joista yleisö valitsee tärkeimmän ratkaistavaksi. Äänestysaikaa on syyskuun loppuun saakka. Haasteita voit äänestää tästä.

Äänestys käynnistyi 8.9, kun haastelähettiläät kerääntyivät Akateemiseen kertomaan, miksi juuri heidän haasteensa tarvitsee ratkaisun. Kuka tahansa voi vuonna 2017 osallistua valitun haasteen ratkaisun kehittämiseen ja voittaa miljoona euroa. 

Energiaa katoilta ja kortteleista

Ilmastonmuutos on ongelma, joka koskettaa kaikkia ja kaikkea. Jos sitä ei ratkaista, ei moni muu ongelma edes tarvitse ratkaisua, maalaili Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki puheenvuorossaan. Hän toimii Jokaisesta energian tuottaja -haasteen puolestapuhujana yhdessä hiihtäjä Aino-Kaisa Saarisen kanssa. 

Yksi keino puuttua ilmastonmuutokseen on kiinnittää entistä enemmän huomiota uusiutuvaan energiantuotantoon. Sinnemäen mukaan tulevaisuuden energiaratkaisu on siirtyä ison mittakaavan tuotannosta pienemmän mittakaavan tuotantoon. Esimerkiksi aurinkopaneelit korttelien, kaupunginosien ja taloyhtiöiden katoilla voivat säästää sekä luontoa että rahaa.

”Teknologia on meillä jo olemassa. Nyt pitäisi vain innostaa ihmiset mukaan. Parhaat ratkaisut löytyvät yleensä yhteistyöllä, joten tähän haastekilpailuun osallistuminen on hieno mahdollisuus”, Sinnemäki kannustaa. 

Jokainen saa hyödyntää osaamistaan

Suomi on tutkintokeskeinen maa, mutta osaamista voi kartuttaa yhä useammin perinteisten tutkintojen ulkopuolella. Suomeen tulee yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät saa lähtömaansa tutkintoa hyväksiluettua, jolloin heidän osaamisensa menee hukkaan.

”Julkinen keskustelu tulijoiden suhteen on ollut yksinkertaistavaa. Meille on tullut suuri määrä osaamista: opettajia, insinöörejä mutta myös lammaspaimenia”, sanoi yrittäjä, Kaikkien osaaminen käyttöön -haasteen lähettiläs Daniel Rahman. Hänen kanssaan lähettiläänä toimii Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä

Rahman muistutti, että monessa ammatissa osaamista ei tarvitse todistaa tutkinnolla. Työstä suoriutuminen kyllä kertoo, osaako työn vai ei. Hän on itse perustanut vastaanottokeskuksen, jossa opettaa koodaamista turvapaikanhakijoille. Koodaamista voi hänen mukaansa oppia kuka tahansa. Siitä voi havainnoida hyvin, millä tasolla osaaminen on ja miten se on kehittynyt.

”Meidän pitää lähteä siitä, missä Suomi haluaa olla seuraavan sadan vuoden päästä. Meillä on paljon osaamista, joka pitää nyt ottaa haltuun, jos haluamme edelleen menestyä”, Rahman painotti. 

Hoidetaan huonovointisuuden syitä, ei oireita

Kun välitöntä hoivaa -haasteen lähettiläs, professori Heikki Hiilamo pyysi yleisöä osoittamaan viittaamalla uskonsa sote-uudistukseen, ei yhtään kättä noussut. Niinpä Hiilamo ja hänen kanssaan lähettiläänä toimiva Raision kaupungin perhepalveluiden johtaja Mikko Hulkkonen totesivat, että hoivapalveluiden kehittäminen vaatii uusia ratkaisuja.

”Sote on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei yksin riitä. Meillä on malliesimerkki Raisiosta siitä, miten sosiaalisella innovaatiolla voidaan säästää 1,5 miljoonaa ja samalla parantaa palveluiden laatua”, Hiilamo sanoi. 

Hän viittasi Hulkkosen kaupungissa tehtyyn uudistukseen, jossa palvelut vietiin sinne, missä ihmiset ovat: kirjastoon, kouluun, päiväkotiin.

”Palveluiden luo löytäminen on hankalaa, koska palvelut on piilotettu keskiaikaisten linnoitusten, kuten puhelinvarausten ja lähetteiden taakse. Meidän pitää keskittyä rakenteiden sijaan siihen, että ihmiset saavat oikeasti apua”, totesi Hulkkonen. 

Työ on palasina maailmalla

Monen mielestä tulevaisuuden työmarkkinoilla varmaa on vain epävarmuus. Työtä varmasti, vaikka paloina -lähettiläät näyttelijä Niina Nurminen ja työmarkkinakentän vaikuttaja Mikko Mäenpää lohduttivat, että työtä kyllä tulevaisuudessakin on. 

Nurminen on yrittäjänä ja näyttelijänä tottunut työn silppuisuuteen ja epävarmuuteen.

”Minua ei ajanut yrittäjäksi uhka vaan mahdollisuus. Oma osaaminen ja intohimo pitää osata yhdistää siihen, mille maailmassa on tarve.” 

Mäenpään mukaan maailman muuttuminen näkyy yrityksissä eri tavoin: on menestystarinoita ja vallankumouksellisia bisnesideoita ja on yrityksiä, joissa tehdään niin kuin on viimeiset sata vuotta tehty. Avain on se, että maailman muutosta osataan lukea oikealla tavalla.

”Tarvitsemme uudistumiskykyä ja elinikäistä oppimista. Suomi on ennenkin menestynyt maailman mullistuksissa hyvin, joten miksi ei nyt”, Mäenpää muistutti.