Ratkaisu100teksti
aikajana_ratkaise

Peruskoulun jälkeen moni nuori putoaa tyhjän päälle – ratkaisu on oma valmentaja

MunStepit -malli ehkäisee nuorten putoamista kyydistä heti peruskoulun jälkeen. Oma voimavaravalmentaja kulkee nuoren mukana ja tukee elämän taitekohdassa.

Peruskoulussa oppilaista pidetään usein hyvää huolta. Yhdeksännen luokan jälkeisen kesäkuun ensimmäisellä viikolla opon ei yhtäkkiä tarvitsekaan tietää oppilaasta ja tämän elämästä mitään.

Tarvitseetko sen olla näin, mietti Mervi Haavanlammi tiiminsä kanssa.

– Nyt ongelma on järjestelmän pirstautuneisuus. Nivelvaiheessa peruskoulun jälkeiseen elämään ei ole yhtä toimijaa, joka ottaisi vastuuta nuoren tulevaisuudesta. Nuorta pompotetaan edestakaisin. Vanhemmatkaan eivät aina tiedä, mitä tehdä, jos nuori ei pääse kouluun, tai heitä ei kiinnosta. Nuori ei tiedä, mistä saisi apua, Haavanlammi kuvailee.

Syntyi ajatus MunStepit-mallista. Kyseessä on uusi toimintamalli ja syrjäytymisen ehkäisyohjelma, joka tiivistää yhteistyötä peruskoulujen ja TE-toimistojen välillä. Se rakentaa sillan taitekohtaan, jossa moni nuori putoaa nyt kyydistä.

Suomessa oli yli 10 000 nuorta, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan tai työelämään peruskoulun jälkeen. Tähän joukkoon pitäisi pystyä vaikuttamaan tehokkaasti, sillä jos peruskoulun jälkeen ei hanki muuta koulutusta, kasvaa syrjätymisen uhka rajusti.

Idea 2 minuutissa

Mikä? MunStepit, nuorten syrjäytymistä ehkäisevä toimintamalli.

Kenelle? Viisi vuotta kestävä ohjelma seitsemäsluokkalaisille nuorille.

Minkä ongelman se ratkaisee? Moni nuori putoaa järjestelmän ulkopuolelle peruskoulun jälkeisessä nivelkohdassa.

Miten se toimii? Oppilaat saavat voimavarakoulutusta, ja MunStepit-ohjaaja kulkee rinnalla.

Mikä siinä on uutta? Peruskoulun jälkeinen tiivis yhteistyö nuoren hyväksi.

Lue lisää: Malli on vielä kehitysvaiheessa. Seuraa sen vaiheita Twitterissä ja verkossa osoitteessa thl.fi/munstepit

MunStepit on malli, jossa oppilas saa jo seiskaluokalta lähtien voimavarakasvatusta. Sitä annetaan muun muassa seikkailupedagogian menetelmien avulla. Oppilas tekee myös muun muassa portfolion omista voimavaroistaan ja toiveistaan ja oppii ongelmanratkaisutaitoja. Opetussuunnitelmaa ei tarvitse muuttaa, sillä esimerkiksi seikkailupedagogia sopii hyvin yhteen ilmiölähtöisen oppimisen kanssa.

Ja jos nuori jää peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa tai työtä, sama henkilö, joka on aloittanut voimavarakasvatuksen, ottaa kopin ja ohjaa nuorta aikuisten maailmaan.

– MunStepit-valmentaja kulkee koko yläasteen opiskelijan rinnalla mukana ja on aina tavoitettavissa vaikka puhelimen kautta, tiimissä mukana oleva Mirja Ihanus kuvaa.

Ajatuksena on, että nuori ei jäisi koskaan tyhjän päälle. MunStepit onkin yhdistänyt tutkimukset ja käytännöt yhdeksi toimintatavaksi, joka käyttää hyväkseen jo olemassaolevia rakenteita. Mervi Haavanlammi kertoo, että malli on tarkoitus aloittaa muutaman pilottikunnan kanssa. Se vaatii sitä, että koulujen, sosiaalitoimen ja TE-toimistojen henkilökuntaa koulutetaan ensin.

Uutta mallissa on peruskoulun jälkeisten toimijoiden yhteistyö. Kanssakulkija eli MunStepit-valmentaja tukee nuorta viisi vuotta peruskoulusta sen jälkeiseen elämään. Nyt tällaista tukea ei nuorille ole. aman tyyppistä tukea tarjoaa Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli, jossa tukea tarvitsevista miehistä otetaan koppi kutsuntojen yhteydessä.

Yksinkertaisella, mutta kohdennetulla ja yksilöllisellä muutoksella toiminnassa ehkäistään tehokkaasti syrjäytymistä.

Munstepit-tiimin esittelyn löydät  Tiimit-sivulta.​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​

Tutustu muihin ratkaisuihin  täällä.​​​​​​​

Ratkaisu-video 24.10. Showtime-tilaisuudesta: